Текст песни
Kezäine on mennyh
Pitky pimei ehty
Terväh lähtöy lendoh
Huavas ruskei lehti
Suurel kobral tuuli
Koivus lehtet koppuau
Vikse aigu tuli
Kezän ilot loppie
Lagiel järven selläl
Vaiku tuulen valdu
Tyhjiä randua pergau,
Pezöy kivii aldo
Tuuli riuhtou sobii,
Pystyi pyzyt odva
Ei himoita kezoile
Nygöi kodvan-kodvan
Siivil piirtäh taivastu,
Korgiel iänen pietäh,
Kurret meijän kežästy
Loitos, loitos vietäh
Tiijän, linnut kezažen
Tuuvah omal aijal
Rubiemmo muö vuottamah
Heidy äijäl-äijäl
Kevät tulou muale
Omal aijäl ainos
Midä tuou se meile,
Karjalaine rahvas?
Roihgo nämmä hierut,
Veneh joga rannas?
Pyzynöygo elos,
Karjalaine rahvas?
